Calendian



  • Contact us
  • Privacy policy

 

Helluntaipäivä 2016

Helluntaita vietetään tänä vuonna 15.5.2016. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä, jota vietetään aina seitsemäntenä sunnuntaina pääsiäisestä, kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Myöhäisin ajankohta helluntaille voi olla siis kesäkuun puolivälissä. Joissain maissa helluntaita vietetään kaksi päivää, mutta Suomessa sitä juhlistetaan vain yhden sunnuntain ajan. Tosin Suomessakin oli vielä kaksipäiväinen helluntai vuoteen 1973 saakka. Sitä ennen, vuoteen 1773 saakka, sen vietto on kestänyt neljä päivää. Koska helluntai osuu sunnuntaiksi, se ei näy juurikaan tavallisessa arjessa. Ennen kauppojen aukiolojen vapauttamista, ne olivat yleensä helluntain kiinni. Nykyään kaupat saavat itse päättää aukioloaikansa, joten useimmat kaupat ovat todennäköisesti auki helluntaina. Helluntain vietto ei näy nykyään muissakaan ammateissa.

Miksi helluntaita vietetään?

Helluntai on peräisin juutalaisten savout-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisen jälkeen. Tämän juhlan nimi on Uudessa testamentissa nimenomaan helluntai. Sillä juhlistetaan sekä sadonkorjuuta että Siinailla aikoinaan tapahtuneen lain antamisen muistojuhlana. Ensimmäiset merkinnät helluntain vietosta on 200-luvulta, joten sen historia ulottuu pitkälle. Varsinainen helluntai-nimi on alunperin ruotsalaista perua, ”helig dag” joka tarkoittaa pyhää päivää. Monissa maissa nimi viittaa 50 kymmeneen päivään pääsiäisestä ja se on ”pentekoste”.

Miten helluntaita vietetään?

Koska helluntai on kirkollinen juhla, sitä vietetään yleensä kirkoissa. Arkielämässä se ei näy juurikaan. Helluntaita edeltävänä lauantaina on kirkoissa yleensä helluntaiaaton jumalanpalveluksia tai rukoushetkiä. Varsinaisena helluntaipäivänä on kirkoissa messu, jossa puhutaan yleensä Pyhästä Hengestä. Helluntaina apostolit kokivat Pyhän Hengen läsnäolon, kun se kohahti taivaasta tulenlieskojen kera. Pyhän Hengen läsnäoloa ja käsitettä on pohdittu kirkoissa satoja vuosia ja se oli yksi syy siihen, miksi Idän ja Lännen kirkot erosivat 1100-luvulla toisistaan ja kristillinen kirkko perustettiin. Suomessa on myös kehittynyt vanha sananlasku ”Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. Maassamme tätä juhlaa on vietetty ennen kristinuskon tuloa kevään juhlana, jolloin käytiin esimerkiksi helluntaisaunassa, jossa saatiin vihtoa kevään ensimmäisillä koivuvihdoilla. Myös helkavirret ja helkajuhlat kuuluivat entisaikaiseen suomalaiseen helluntainviettoon. Helavalkiot, eli keväiset kokot, saattoivat syttyä tämän päivän juhlistamiseksi iltaisin, jolloin kylän väki saapui niitä katsomaan.